52 päivää kaamosta

DSC_7007
27.11. aurinko ei enää nouse horisontin yläpuolelle. Tai no, monessa muussa kunnassa ympäri Suomea näin tapahtuu jatkossakin, mutta täällä meillä pohjoisimmassa kolkassa vuoden pimein aika kestää hyvin pitkään… Meillä on sentään se etu, että poikeuksetta joka vuosi tähän vuoteen mennessä maa on jossain vaiheessa kaamosta peittynyt valoa heijastavaan lumeen joka saa kaamoksen tuntumaan paljon valoisammalta kuin se tosiasiassa onkaan.

Etelä-Suomessa aurinko nousee taivaalle joka päivä, pilvien takaa sitä valitettavasti ei joka hetki pääse ihailemaan. Lumeton, pimeä talvi on varmasti mälsempi kuin lumellinen pimeä. Uskoisin näin.

Tämä on kuudes kaamokseni ja viime vuotinen oli ensimmäinen, joka tuntui lyhyeltä ja valoisalta. Ensimmäinen kaamos oli shokki – en ollut ajatellutkaan, että aurinko ei tosissaan nouse taivaalle _ollenkaan_. Ensimmäinen kerta kun aurinko nousi taivaalle oli mahtava – sitä oli tosissaan kaivattu.

DSC_7244
DSC_7322
Kaamoksella töissäkäynti ja ulkoilu saa arjen luistamaan, upeat revontuli-illat piristävät ja säännöllinen ulkoilu lasten kanssa pakottaa aikuisenkin ulkoilemaan.

Lapset ovat havainnoinneet kaamosta siten, että luulevat nukkumaanmenoajan tulevan nopeammin. Etenkin, jos eivät osaa lukea kelloa. Heillä on ollut hankala hahmottaa ajankulua kun pimeää on jo kahden jälkeen iltapäivällä. Monet kerrat ollaan yllätetty lapset kertomalla, että vielä on vaikka kuinka kauan aikaa leikkiä ennen iltatoimia.

Entäs se kyselyikä? Minne aurinko menee? Miksi aurinko nousee ja laskee? Yritäppä siinä selvittää kolmeveelle, mikä kaamos on. Olen yrittänyt kertoa kaamoksesta pojalle mahdollisimman ikätasoisesti, että koska talvi tulee, aurinko menee nukkumaan ja herää taas keväällä. (Oikeasti en ole jaksanut alkaa selittämään maapallosta ja sen liikkeistä -”mamma, mikä on maapallo?”- + 100 muuta jatkokysymystä.)

Jos pystyisin (ja olisi lunta), hiihtäisin halki  kaamoksen. Esikoisen raskausaika oli kaamoksella rankka (2. kaamokseni), tällä hetkellä en näe pimeyden vaikuttaneen lainkaan mielialaan.  Saa nähdä miten käy, kun tällä hetkellä en pysty kävelemään tasaisellakaan maastolla pitkiä matkoja, luonnon läsnäolo jää siis minimiin.

DSC_7155Muutamat lähes itseselvät vinkkini kaamoksen selättämiseen:

  • Ulkoile!
  • Näe ystäviä, harrasta, poistu kotoa
  • Tuo arkeen valoa: kynttilät, nuotiot, kaamos/jouluvalot
  • Aloita uusi harrastus, joka ei ole riippuvainen kelistä (esim. käsityöt, leipominen)
  • Käännä kaamos positiiviseksi asiaksi (10 syytä iloita kaamoksesta)

Lupaan raportoida kaamoksen päätteeksi, miten pärjäsin ilman säännöllistä retkeilyä ja ulkoilua. Laskettuun aikaan on 74 päivää, josta 52 menee pimeydessä… Kaamos voi tuntua tänä vuonna hyyyyvin pitkältä.

Kysymyksiä ja vastauksia Utsjoesta

teno DSC_2386
Kuluneen viikon aikana olen kerännyt blogin ja Instagramin kautta kysymyksiä liittyen Utsjokeen ja täällä asumiseen. Saan välillä kyselyitä lumitilanteesta, perheelle sopivista aktiviteeteista ja muista matkailijoita kiinnostavista asioista, otan edelleen mielelläni kysymyksiä vastaan!

Eniten teitä on kiinnostanut tosissaan matkailuun liittyvät asiat. Jaan kysymykset omiin osioihinsa, jotta selaaminen olisi helpompaa.

Matkustaminen & majoittuminen

Onko Utsjoella hotellia, minkälaisia majoituspalveluita sieltä löytyy?
– Utsjoella on tällä hetkellä kaksi avoinna olevaa hotellia, Holiday Village Valle ja Hotelli Pohjan tuli. Hotellien lisäksi on useampia mökki”keskuksia” joissa samassa pihapiirissä on useampi majoitusvaihtoehto, sekä yksittäisiä mökkejä. Utsjoen kirkonkylältä löytyy myös leirintäalue.

Helpoin tapa saapua Utsjoelle?
– Vastaisin, että henkilöauto. Utsjoelle kulkee J-bus Ivalosta, itse paikkakunnalla ei ole muita julkisia liikkumistapoja. Toki taxiyrittäjiä löytyy. Kesällä Utsjoen keskustassa on helppo liikkua pyörällä läheisille retkikohteille.

Lähin lentokenttä & rautatieasema?
– Lähin lentokenttä on Ivalossa n. 180 kilometrin päässä. Lähin rautatieasema on Rovaniemellä 450 kilometrin päässä.

Jos ei ole kiinnostunut retkeilystä, mitä muuta Utsjoelta löytyy?
– Ravintola Deatnun järjestämä perinneruokailta (lokakuussa), kovasti kehutut Kirkkotuvat, Välimaan saamelaistila, silmää miellyttävät maisemat, Suomen pohjoisimmat uimahalli ja elokuvateatteri…

Kuka saa ylittää Norjan rajan?
– Rajan Suomesta Norjaan ja takaisin voi ylittää kuka vain, ilman tullattavaa tavaraa. Eli Utsjoen kirkonkylällä sijaitsevan rajasillan saa ylittää vaikka kävellen keskellä yötä, jos siltä tuntuu. Koirilla tulee olla passi, siru ja tarvittavat rokotteet kunnossa.

vetsikko-utsjoki mantojärvi
Arki

Millaisia aktiviteetteja Utsjoella on lapsille?
– Kuohun ja liikuntatoimen järjestämät harrasteet, mm. 3-6 vuotiaiden liikuntakerho jossa olemme Pikku-J:n kanssa käyneet, vanhemmille lapsille on taas paljon monipuolisemmin harrastuksia. Nyt tulee mieleen tälläkin hetkellä toimiva boffer-miekkakerho ja ampumahiihto. Tarjolla on ollut myös akrobatiaa, tanssia ja lentopalloa. Myös Mll järjestää liikuntasalivuoroja. Tarkalleen en osaa sanoa, mitä tällä hetkellä koululla pyörii kun meillä ei ole ikäryhmään sopivaa osallistujaa.

Minusta näin pieneksi kyläksi Utsjoella on uskomattoman paljon harrastusmahdollisuuksia lapsille, kaikenlisäksi edulliseen hintaan!

Utsjoen kirkonkylältä löytyy myös luistelukenttä, uimahalli, kirjasto, koulun pihalla olevat leikkivälineet, Nisulammen uimaranta sekä suuri urheilukenttä

Mitä järjestettyjä harrastuksia aikuisille löytyy?
– On kehonhuoltotuntia, vesijumppaa, kuntosaliryhmää, lentopalloa ja pesäpalloa. Kansalaisopisto järjestää erilaisia kursseja, itse osallistun tällä hetkellä puisen ahkion rakennuskurssille. Muita aikaisemmin järjestettyjä kursseja ovat mm. puukko- ja kuksakurssit. Myös pehmeille materiaaleille järjestetään käsityökursseja.

Paljonko Utsjoella on huollettuja latuja?
– Itse Utsjoen keskustassa on pururata, jolla menee talvisin hyvin huollettu latu. Latu jatkuu pururadan pohjois- ja eteläpäihin sekä Nisulammen alueelle. Itse valaistu latu on 2,5 kilometrin pituinen, lisäladun pituudesta en osaa sanoa. Myös yksityisen ylläpitämä Ellinkuolpuna- Kuoppilas- latu avataan tammi-helmikuussa. Kyseiselle ladulle kannattaa varata aikaa ja ottaa kartta mukaan.

Kaldoaivin puolelle menevä merkattu moottorikelkkaura on myös hiihdettävissä.

Mitä kauppoja/viihdekeskuksia Utsjoelta löytyy?
– Kirkonkylällä on tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa. Kauppa on arkisin ja lauantaisin auki. Samassa yhteydessä on myös Posti sekä apteekkikaappi.

Kylällä on Ravintola Deatnu ja Pub-Rastigaisa, joista molemmista saa lounasruokaa, ravintolasta ala carten ja pubista pizzaa. Kylätalo Giisan yhteydessä on kahdila, pieni kyläkauppa, matkamuistomyymälä, kirppis sekä Matkahuolto. Myös J-bussit lähtevät kylätalon pihasta.

Kesällä Onnelan törmän vieressä toimii Eräkontion kalastus-sekä erätarvikemyymälä.

Kirkonkylällä on myös elokuvateatteri! Olen yhden elokuvan käynyt katsomassa siellä ja n. 8 euron lippuhintaan nähden se on hyvin laadukas.

Mitä lapsiperheelle toivoisit Utsjoelle?
– Kunnon leikkipuiston monipuolisine telineineen! Perhekahvilan. Vauvauinnin. Pieniä asioita, Utsjoella on tarjota lapsiperheille kaikkea muuta hienoa jota ei jokapitäjästä löydä. (Edulliset harrastukset, puhdas luonto, elämykset…)

Mikä on parasta Utsjoessa?
– Kiireettömyys, monipuolinen ja kaunis luonto. Edut, mitä me muualta tänne muuttaneetkin saamme käyttää (virkistyskalastusoikeus, maastoajoneuvoluvat, Kevon luonnonpuiston säännöt, jotka sallivat kunnassa asuvien vapaamman jalanliikkumisen…).

DSC_0013 plöp
DSC_4449
Mikä tuli yllätyksenä muutettuasi Utsjoelle?
– No tämä kiireettömyys ja stressittömyys. Toki täälläkin stressaa, mutta aivan eri asiat. Etelä-Suomessa vieraillessa ilmapiiri on kireä ja ahdas kaupungilla liikkuessa, täällä olotila on vapaampi ja paljon stressittömämpi. Eipä tarvitse menettää hermojaan neljän ruuhkassa.

Säätilat, miten voi olla ensin niinkin kylmä etteivät autotkaan starttaa ja kaupan muovipussit halkeilevat? Seuraavaksi tuulee niin kovaa, että meikäläistä hieman kevyempi kaveri lentää tuulen mukana Ivaloon. Kesällä taas hikoillaan ja viihdytään sisätiloissa törkeiden helteiden takia. Säätilat osaavat olla täällä jotenkin super-överit.

Se, miten tärkeä jostain suuresta erämaa-alueesta voi tulla. Näitä vanhempia kuvia katsoessa mulle tulee hirveä hinku päästä vaeltamaan Paistunturien puolelle NYT HETI.

Tärkeinpänä se, miten paljon vaivaa täällä saa välillä nähdä saadakseen sulle kuuluvaa terveydenhoitopalvelua. Meillä on Utsjoella hyvä perusterveydenhuolto ja osaava, ystävällinen henkilökunta, mutta välillä lääkäriin saat matkustaa Ivaloon saakka, jos kotipaikkakunnalla ei ole mahdollista päästä kiireellisimmissä asioissa hoitoon. Onneksi näin on hyvin harvoin. Synnärille meiltä on 450 kilometriä suuntaansa, jos sulla ei ole mahdollisuutta mennä sukulaisten luo Rovaniemelle tai maksaa itseäsi kipeäksi vuokraamalla asunto lähempää h- hetkeä odoteltaeksi, joudut ottamaan riskin ja odottelemaan kotona synnytyksen käynnistymiseen saakka jolloin synnytyskomplikaatioiden ja matkasynnytyksen riski kasvaa.

Millaiset eläinlääkäripalvelut Utsjoella on?
– Nyt en osaa sanoa, montako kertaa kuussa eläinlääkäri vierailee Utsjoella, kerran-kaksi? Muuten päivystysasioissa on mentävä Ivaloon.

Onko Utsjoella poliisia, palokuntaa?
– Utsjoella on ympärivuorokautinen VPK. Poliisilla on kerran kuukaudessa vastaanotto auki, muista heidän vierailuistaan ei paljoa mainosteta. Viime viikolla kävi tuuri kun jouduin olemaan heihin yhteydessä, poliisi oli paikalla. En vaan saanut heihin puhelimitse yhteyttä vaan vaihteessa kerrottiin ottamaan yhä uudelleen ja uudelleen yhteyttä, marssin suoraan heidän vastaanotolleen ja sain hyvää asiakaspalvelua. Itse toivoisin, että poliisi olisi useimmin paikkakunnalla, koskaan ei tiedä milloin tosissaan tulee tilanne kun toivoisi poliisin olevan lähellä.

DSC_4208 DSC_5708
Herättikö postaus teissä lisää kysymyksiä? Edelleen kysymyksiä saa lähettää joko blogin kommenttikenttään, Facebook-sivuille tai Instagram-tilille.

Monelle näin pohjoiseen muutto voi olla korkean kynnyksen takana. 52 päivää kaamosta voi pelottaa (tässä postaus siitä, miksi kaamos on ihan jees), mutta siinäkin on omat etunsa. Ei voi sanoa, etteikö meillä täällä olisi tekemistä, paljon saa itse suunnitella mutta loppupeleissä aika loppuu kesken jos kaiken tahtoo päästä kokemaan lyhyen vierailun aikana.

Toivottavasti vastasin kysymyksiinne kattavasti!

Alkutalven odotusta

DSC_9483 DSC_9482Marraskuu alkoi lupaavasti hempeillä lumisateilla. Pakkastakin oli muutamina päivinä kymmenisenkin astetta. Pulkkamäessäkin ehdittiin käydä kertaalleen ja vaikutti siltä, että talvi tulee tänä vuonna aikaisessa!

Harmi, että totuus oli aivan toinen. Lumet alkoivat sulaa, teille muodostui paksu jää jonka päälle satoi uudelleen lunta. Ja taas tämä lumi suli ja teki teistä ja pihoista vaarallisen liukkaat.

DSC_9486 DSC_9496
DSC_9498
Normaalisti olisin hermona myöhäisestä lumentulosta, mutta nyt kun en jaksa/pysty/voi ulkoilla normaaliin malliin ainoastaan liukkaat tiet ja nurmikolla köllöttelevät lätäköt harmittavat. Kaamos tekee hitaasti paluutaan ja jo neljältä on pilkkopimeää, märkä keli imee vähäisetkin valonlähteeti itseensä.

Joka tapauksessa aijon keskiviikkona käydä pienellä retkellä. Pakkaan mukaani kelistä riippumatta eväsretken varusteet ja suuntaan luontoon. Vaikka olitilani ei olekaan otollinen kunnon seikkailulle, pienikin metsässä kävely antaa jaksamista uuteen työviikkoon.
DSC_9505
DSC_9499Minulla on kauhea hinku lähteä yöksi tunturiin! Vaikka siellä on pimeä ja kylmä. Toivottavasti into on samanlainen ensi vuonna, olisi mahtavaa viimeinkin rohkaistua pimeään aikaan retkeilyyn. Täytyy kirjoittaa ylös kaikki haaveeni ja suunnitelmani.

Viime viikonna Adventureland Lapland – instagram tilillä pystyi esittämään kysymyksiä Utsjoesta. Vastaan kysymyksiini viikonlopuksi blogissani, joten vielä on reippaasti aikaa esittää kysymyksiä! Ne saa esittää blogini, blogini Facebook-sivujen ja Instagram- tilin kautta.

Tekstin kuvat olen napannut viime viikolla. Tässä vielä kuva nykytilanteesta;

IMG_20181112_182519.jpg

Talvista, eikö?

Talvi on saapunut

DSC_9454 DSC_9468
DSC_9447
Meille on tullut talvi!

Kävimme sunnuntaina ihailemassa auringonlaskua Ailigas-tunturin näköalapaikalta. Matkaa radiomaston juurelta parhaimmille paikoille on vain parisen sataa metriä, mutta meikäläinen on jo sen verran tuhdissa kunnossa, että jo toullainen pieni eteenpäin vaappuminen sai sohvan nurkan tuntumaan hyvin mukavalta.

Onneksi laskettuun aikaan ei ole enää kuin kolmisen kuukautta (ja silti olo on tälläinen…). Odotan innolla reippaampaa kautta, juuri tällä hetkellä en voi ajatellakaan pidempää fyysisesti koettelevaa retkeä mihinkään suuntaan – joka harmittaa älyttömästi!

DSC_9457 DSC_9461
DSC_9462
Ailikkaalta näkymät lumenpeittämään kylään olivat upeat. Pikku-J kiipeili suurille kiville ja oli selvästi innoissaan jo pitkään odotetusta talvesta. Hänellä toki on taka-ajatuksia talvesta, kohtahan pikkukelkkakin saadaan takaisin kotipihaan ajettavaksi.

Minun alkutalveni näyttää voinnista riippuen jopa hieman tylsähköltä. Tällä hetkellä päätavoitteena on pystyä olemaan töissä ainakin joulukuuhun saakka, joten paljoa en uskalla lähteä luontoon rasittamaan itseäni.

Kevät-talvi taas näyttää jo paljon valoisammalta. Odotan innolla talven ensimmäisiä hiihtokertoja! Tällä kertaa meillä on vauvalle valmiiksi hankittuna varusteita, joiden avulla hänkin pääsee maaliskuussa kanssamme tunturiin. Toki se riippuu täysin hänestä itsestään onnistuuko keväiset pilkkireissut, mutta se on sen ajan murhe ja vauvan ehdoillahan tässä mennään.

Hyvää ja runsaslumista marraskuun alkua teille!