#NukuYöUlkona Kiilopään Metsähotellissa

DSC_1089 DSC_1084
DSC_1100
Lauantaina ajelimme Pikku-J:n kanssa Utsjoelta Kiilopäälle Suomen ladun järjestämälle Nuku yö ulkona – tapahtumaan. Suomen luonnon päivänä järjestettävä Metsähotelli oli tänä syksynä Kiilopään lisäksi myös Oittaalla.

Jo neljättä kertaa järjestettävä Nuku yö ulkona- tapahtuma kannustaa yöpymään luonnossa retkeilymajoitteessa taikka suoraan paljaan taivaan alla. Metsähotellissa yöpyminen joko omassa majoitteessa tai ilmottautuessa  varatussa majoitteessa oli täysin ilmaista.

Kiilopäälle saapuessamme meidät ohjattiin auton kanssa Metsähotellin asiakkaiden parkkipaikalle. Jännittävyyttä ajomatkaan lisäsi pienen joen ylitys autolla, viereisen sillan rakenteet eivät kestäneet autojen painoa. Suuntasimme pojan kanssa suoraan parkkipaikalta teltta-alueelle ja aloimme etsiä majoitteellemme paikkaa.

Ilmottautuminen jäi meillä välistä, kun en ollut ymmärtänyt parkkipaikalle ohjanneen henkilön ohjeita oikein, hieman ihmettelin että näinkö sitä vaan astellaan alueelle…

Metsähotellissa oli suuremman juhlan tuntua. Telttoja oli useita uusista Fjällrävenin Domeista vanhempiin tunnelitelttoihin. Oman telttapaikkamme vieressä oli myös useampi riippumatto ja syvemmältä metsästä löysimme jopa tentsilen!

Mieleeni laskeutui rauha kun kuulin äänen, josta pidän erityisen paljon – tuulen huminan harjuilla. Ruskan värittämä metsä oli kaunis tummista pilvistä huolimatta. Koska menimme Metsähotelliin suoraan parkkipaikalta, emme kävelleet alueen läpi ja pystytin telttamme rinteeseen kun luulin majoitusalueen päättyvän siihen. Ylempää olisi varmasti löytänyt paljon parempia paikkoja nukkua. Nälkä alkoi kurnia pitkän ajomatkan jälkeen, joten heti saatuamme majoitteemme pystyyn suuntasimme nuotiokioskille.

DSC_1082
DSC_1080 DSC_1088
DSC_1095
Vaikka paikalla oli yöpyjiä ja päiväkävijöitä runsaasti emme missään vaiheessa kohdanneet ruuhkaa. Nuotiokioski oli järjestetty hyvin, makkarat, tikkupullat ja mustikkapiirakat sai itse valmistaa nuotion ääressä, mikä oli oikein mukavaa! Valmiina ruokina oli pyttipannua ja makeita lettuja. Omaa mukia käyttäessä sai alennusta kahviin.

Pikku-J oli innoissaan Nuotiokioskin viereisestä muumipolusta ja söi makkaransa raakana, onneksi hän malttoi odotella alueella oman makkarani kypsymistä nuotiolla.

Nuku yö ulkona- tapahtuma oli hyvin lapsiystävällinen. Sekä henkilökunta, että vieraat kohtelivat lapsia hyvin ja juttelivat takaisin puheliaalle pojalleni hänen kertoessaan tohkeissaan tekemistään rasteista.

Muumipolulla pohdittiin retkeilyä ja sen valmistelua, Geokätköily oli mitoitettu pienellekin lapselle sopivaksi ja läskipyöräpisteeltäkin löytyi noin viiden vuoden ikäiselle lapselle sopiva minipyörä, jota Pikku-J ylsi juuri ja juuri ajamaan. Paljasjalkapolku oli ehkä jännittävin rasti minkä teimme. Frisbeegolfiin poitsu innostui juuri ennen rastien sulkeutumista kuuden aikaan illalla.

Vaativimmille rasteille emme osallistuneet. Mikäli olisin ollut yksin liikenteessä olisin joogannut tunturissa, patikoinut, suunnistanut ja maastopyöräillyt. Illalla oli mahdollisuus myös saunoa.

Metsähotellin ohjelma Suomen ladun sivuilla

Päivällisen söimme Kiilopään ravintolassa ja menimme telttaamme lepäilemään hetkeksi ennen illan odotetuinta aktiviteettia – Kiilopään huiputusta. (Kiilopään huiputuksesta kirjoitan erikseen postauksen)

DSC_1122
DSC_1149 DSC_1162
DSC_1168 DSC_1170
Hieman jännitti, jaksaisiko Pikku-J vielä illasta nousta korkean tunturin päälle. Lähdimme matkaan puoli kahdeksan aikaan illalla ja saavuimme takaisin yhdeksän jälkeen. Kiilopään rinteessä pääsimme todistamaan upeaa auringonlaskua, olimme juuri oikeaan aikaan liikenteessä. Huipun taukopaikalla evästimme hieman ennen patikointia takaisin Metsähotellille.

Iltapalaksi söimme Nuotiokioskin pihalla omia eväitämme, letun ja makkaraa. Hämärässä pihan nuotiot loivat leirimäistä tunnelmaa ja oli ilo huomata, kuinka moni oli saapunut istuskelemaan nuotiolle.

Iltapalan jälkeen pesimme hampaat, kävimme ulkokäymälässä ja täytimme vesipullomme paikan ainoasta vesipisteestä. Edelleenkään emme kohdanneet ruuhkaa, vaikka käymälöitäkin oli vain kolme. Poluille tuodut lyhdyt loivat pimeään kaunista tunnelmaa.

DSC_1182 DSC_1183
Kymmenen jälkeen leiripaikkamme lähellä oli meteliä, hiljaisuutta ei oltu määritelty missään. Onneksi viereisissä teltoissa hiljennyttiin pian ja poikakin nukahti pitkän, raskaan päivän jälkeen nopeasti. Itse en taaskaan saanut heti unta, katselin pimeässä taskulamppujen luomia oksien kuvioita telttakankaassa. Kauhukseni vasta tuossa vaiheessa hoksasin, ettemme olleet tosissaan ilmottautuneet missään paikallaolijoiksi! Käväisin sähköpostissa ja löysin roskapostin puolelta Nuku yö ulkona- tapahtuman osallistujakirjeen jossa neuvottiin ilmottautumaan paikalle saapuessa. Hups.

Yö meni heräillessä, hikoilin pakkaspussissani. En osannut arvatakkaan pakatessani että yöllä voisi olla jopa lämmin!

DSC_1188-2
Heräilimme seitsemän aikaan. Pikku-J kurkisteli pussistaan ja kertoi nukkuneensa hyvin. Koska teltta oli rinteessä, olimme molemmat valuneet teltan toiseen kylkeen yön aikana. Poika katseli piiretyitä samalla kun kasailin kamppeitamme aamupalaa varten kasaan.

Heti ensimmäiseksi kävimme ilmottautumassa osallistujiksi tapahtumaan. Onneksi myöhäinen ilmottautuminen ei haitannut! Haimme Nuotiokioskista makoisaa aamupalaa ja söimme toisen lapsiperheen seurassa nuotion vieressä hyvin haudutettua puuroa mustikoilla, sämpylää ja kananmunaa. Kahvi maistui mahtavalta.

Haikeana katselin aluetta. Pidän kovasti Urho Kekkosen kansallispuistosta ja tiesin jääväni kaipaamaan sen luontoa. Kävelimme metsän halki teltallemme ja aloin pakkailemaan kamppeitamme.

Ensimmäinen yömme Metsähotellissa oli onnistunut, kiitos tapahtuman järjestäjien! Tunsin olomme tervetulleeksi ja muiden osallistujien hymyt kertoivat että myös moni muu piti tapahtumasta.

Kun kirjauduimme ulos hotellista vannoin palaavani takaisin myös ensi kesänä. Pikku-J:kin on innoissaan lähdössä mukaan, Kiilopäälle tosin hän ei enää aijo kiivetä.

Tapahtuma sopii oikein hyvin perheille, aikuisille ja yksin yöpyjille. Tekemistä riittää jokaiselle ikäryhmälle. Ilmottautuessa tapahtumaan pystyy määrittelemään ryhmän osallistujamäärän, jonka mukaan majoite järjestetään mikäli ei omista omaa majoitetta. Muut yöpymisvälineet on oltava omasta takaa.

Lähde: www.suomenlatu.fi 

Seikkailufiilis koukuttaa

DSC_9630
Seikkailufiilis, se joka yhtäkkiä valtaa mielen ja kehon kesken ulkoilun. Se, joka saa mielikuvituksen liikkeelle ja on mukana retkisuunnitelmissa sekä auttaa jaksamaan kesken vaelluksen.

Seikkailufiilis saa jalan nousemaan korkeammalle ja suksen luistamaan paremmin. Ärsytys katoaa ja vastoinkäymiset kääntyvät osaksi seikkailua. Illalla väsymys on palkinto päivän raatamisesta, hyvin nukutun yön jälkeen seikkailufiilis auttaa jälleen jaksamaan.

Sateen kastelemana, lopen uupuneena seikkailufiilis saattaa toimia vasta jälkikäteen kotona – ”muistatko sen, kun oltiin aivan loppu ja kaikki suorastaan vitutti? Siitäkin selvittiin lopulta!” Vastoinkäymiset kääntyvät seikkailuiksi.

Sen huomaa, kun seikkailufiilis valtaa mielen. Keskiviikkona hiihtelin Utsjoen jäillä, kaikki ärsytti, takakontinkin luukku oli osunut päähän kun kaivelin suksia ulos sen uumenista. Päällä oli liikaa vaatetta ja hiki alkoi virrata jo heti jäälle päästyäni. Pian huomasinkin hiihteleväni auringonpaisteessa vailla huolen häivää. Seikkailufiiliksissä aloin unelmoida hiihtovaelluksesta keväthangilla, siitä kuinka pitkän päivän päätteeksi pääsisin autiotuvalle lepäämään. Kenties kaverin ja koiran kanssa.

DSC_9626 DSC_9633
DSC_9641
Seikkailufiilis on kuin kauan sitten opittu taito jota ei ole harjoitettu aikoihin, silti se muistuu mieleen hetkessä. Pohdin voisiko olla mahdollista, etten enää innostu ulkoilusta samalla tavalla kuin ennen. Olinko oppinut viihtymään sohvan nurkassa sisätiloissa, mitään tekemättömänä?

Suureksi ilokseni löysin itseni jälleen suunnittelemasta uusia vaelluksia ja retkiä. En malta odottaa, että vauvavuosi on ohitse ja olen valmis lähtemään pidemmille reissuille.

Ei ole väliä sillä, onko reissu onnistunut tai ikimuistoinen – pääasia on, että seikkailufiilis valtaa mielen.

 

Kuvat Utsjoen jäältä 20.2.19

Kysymyksiä ja vastauksia Utsjoesta

teno DSC_2386
Kuluneen viikon aikana olen kerännyt blogin ja Instagramin kautta kysymyksiä liittyen Utsjokeen ja täällä asumiseen. Saan välillä kyselyitä lumitilanteesta, perheelle sopivista aktiviteeteista ja muista matkailijoita kiinnostavista asioista, otan edelleen mielelläni kysymyksiä vastaan!

Eniten teitä on kiinnostanut tosissaan matkailuun liittyvät asiat. Jaan kysymykset omiin osioihinsa, jotta selaaminen olisi helpompaa.

Matkustaminen & majoittuminen

Onko Utsjoella hotellia, minkälaisia majoituspalveluita sieltä löytyy?
– Utsjoella on tällä hetkellä kaksi avoinna olevaa hotellia, Holiday Village Valle ja Hotelli Pohjan tuli. Hotellien lisäksi on useampia mökki”keskuksia” joissa samassa pihapiirissä on useampi majoitusvaihtoehto, sekä yksittäisiä mökkejä. Utsjoen kirkonkylältä löytyy myös leirintäalue.

Helpoin tapa saapua Utsjoelle?
– Vastaisin, että henkilöauto. Utsjoelle kulkee J-bus Ivalosta, itse paikkakunnalla ei ole muita julkisia liikkumistapoja. Toki taxiyrittäjiä löytyy. Kesällä Utsjoen keskustassa on helppo liikkua pyörällä läheisille retkikohteille.

Lähin lentokenttä & rautatieasema?
– Lähin lentokenttä on Ivalossa n. 180 kilometrin päässä. Lähin rautatieasema on Rovaniemellä 450 kilometrin päässä.

Jos ei ole kiinnostunut retkeilystä, mitä muuta Utsjoelta löytyy?
– Ravintola Deatnun järjestämä perinneruokailta (lokakuussa), kovasti kehutut Kirkkotuvat, Välimaan saamelaistila, silmää miellyttävät maisemat, Suomen pohjoisimmat uimahalli ja elokuvateatteri…

Kuka saa ylittää Norjan rajan?
– Rajan Suomesta Norjaan ja takaisin voi ylittää kuka vain, ilman tullattavaa tavaraa. Eli Utsjoen kirkonkylällä sijaitsevan rajasillan saa ylittää vaikka kävellen keskellä yötä, jos siltä tuntuu. Koirilla tulee olla passi, siru ja tarvittavat rokotteet kunnossa.

vetsikko-utsjoki mantojärvi
Arki

Millaisia aktiviteetteja Utsjoella on lapsille?
– Kuohun ja liikuntatoimen järjestämät harrasteet, mm. 3-6 vuotiaiden liikuntakerho jossa olemme Pikku-J:n kanssa käyneet, vanhemmille lapsille on taas paljon monipuolisemmin harrastuksia. Nyt tulee mieleen tälläkin hetkellä toimiva boffer-miekkakerho ja ampumahiihto. Tarjolla on ollut myös akrobatiaa, tanssia ja lentopalloa. Myös Mll järjestää liikuntasalivuoroja. Tarkalleen en osaa sanoa, mitä tällä hetkellä koululla pyörii kun meillä ei ole ikäryhmään sopivaa osallistujaa.

Minusta näin pieneksi kyläksi Utsjoella on uskomattoman paljon harrastusmahdollisuuksia lapsille, kaikenlisäksi edulliseen hintaan!

Utsjoen kirkonkylältä löytyy myös luistelukenttä, uimahalli, kirjasto, koulun pihalla olevat leikkivälineet, Nisulammen uimaranta sekä suuri urheilukenttä

Mitä järjestettyjä harrastuksia aikuisille löytyy?
– On kehonhuoltotuntia, vesijumppaa, kuntosaliryhmää, lentopalloa ja pesäpalloa. Kansalaisopisto järjestää erilaisia kursseja, itse osallistun tällä hetkellä puisen ahkion rakennuskurssille. Muita aikaisemmin järjestettyjä kursseja ovat mm. puukko- ja kuksakurssit. Myös pehmeille materiaaleille järjestetään käsityökursseja.

Paljonko Utsjoella on huollettuja latuja?
– Itse Utsjoen keskustassa on pururata, jolla menee talvisin hyvin huollettu latu. Latu jatkuu pururadan pohjois- ja eteläpäihin sekä Nisulammen alueelle. Itse valaistu latu on 2,5 kilometrin pituinen, lisäladun pituudesta en osaa sanoa. Myös yksityisen ylläpitämä Ellinkuolpuna- Kuoppilas- latu avataan tammi-helmikuussa. Kyseiselle ladulle kannattaa varata aikaa ja ottaa kartta mukaan.

Kaldoaivin puolelle menevä merkattu moottorikelkkaura on myös hiihdettävissä.

Mitä kauppoja/viihdekeskuksia Utsjoelta löytyy?
– Kirkonkylällä on tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa. Kauppa on arkisin ja lauantaisin auki. Samassa yhteydessä on myös Posti sekä apteekkikaappi.

Kylällä on Ravintola Deatnu ja Pub-Rastigaisa, joista molemmista saa lounasruokaa, ravintolasta ala carten ja pubista pizzaa. Kylätalo Giisan yhteydessä on kahdila, pieni kyläkauppa, matkamuistomyymälä, kirppis sekä Matkahuolto. Myös J-bussit lähtevät kylätalon pihasta.

Kesällä Onnelan törmän vieressä toimii Eräkontion kalastus-sekä erätarvikemyymälä.

Kirkonkylällä on myös elokuvateatteri! Olen yhden elokuvan käynyt katsomassa siellä ja n. 8 euron lippuhintaan nähden se on hyvin laadukas.

Mitä lapsiperheelle toivoisit Utsjoelle?
– Kunnon leikkipuiston monipuolisine telineineen! Perhekahvilan. Vauvauinnin. Pieniä asioita, Utsjoella on tarjota lapsiperheille kaikkea muuta hienoa jota ei jokapitäjästä löydä. (Edulliset harrastukset, puhdas luonto, elämykset…)

Mikä on parasta Utsjoessa?
– Kiireettömyys, monipuolinen ja kaunis luonto. Edut, mitä me muualta tänne muuttaneetkin saamme käyttää (virkistyskalastusoikeus, maastoajoneuvoluvat, Kevon luonnonpuiston säännöt, jotka sallivat kunnassa asuvien vapaamman jalanliikkumisen…).

DSC_0013 plöp
DSC_4449
Mikä tuli yllätyksenä muutettuasi Utsjoelle?
– No tämä kiireettömyys ja stressittömyys. Toki täälläkin stressaa, mutta aivan eri asiat. Etelä-Suomessa vieraillessa ilmapiiri on kireä ja ahdas kaupungilla liikkuessa, täällä olotila on vapaampi ja paljon stressittömämpi. Eipä tarvitse menettää hermojaan neljän ruuhkassa.

Säätilat, miten voi olla ensin niinkin kylmä etteivät autotkaan starttaa ja kaupan muovipussit halkeilevat? Seuraavaksi tuulee niin kovaa, että meikäläistä hieman kevyempi kaveri lentää tuulen mukana Ivaloon. Kesällä taas hikoillaan ja viihdytään sisätiloissa törkeiden helteiden takia. Säätilat osaavat olla täällä jotenkin super-överit.

Se, miten tärkeä jostain suuresta erämaa-alueesta voi tulla. Näitä vanhempia kuvia katsoessa mulle tulee hirveä hinku päästä vaeltamaan Paistunturien puolelle NYT HETI.

Tärkeinpänä se, miten paljon vaivaa täällä saa välillä nähdä saadakseen sulle kuuluvaa terveydenhoitopalvelua. Meillä on Utsjoella hyvä perusterveydenhuolto ja osaava, ystävällinen henkilökunta, mutta välillä lääkäriin saat matkustaa Ivaloon saakka, jos kotipaikkakunnalla ei ole mahdollista päästä kiireellisimmissä asioissa hoitoon. Onneksi näin on hyvin harvoin. Synnärille meiltä on 450 kilometriä suuntaansa, jos sulla ei ole mahdollisuutta mennä sukulaisten luo Rovaniemelle tai maksaa itseäsi kipeäksi vuokraamalla asunto lähempää h- hetkeä odoteltaeksi, joudut ottamaan riskin ja odottelemaan kotona synnytyksen käynnistymiseen saakka jolloin synnytyskomplikaatioiden ja matkasynnytyksen riski kasvaa.

Millaiset eläinlääkäripalvelut Utsjoella on?
– Nyt en osaa sanoa, montako kertaa kuussa eläinlääkäri vierailee Utsjoella, kerran-kaksi? Muuten päivystysasioissa on mentävä Ivaloon.

Onko Utsjoella poliisia, palokuntaa?
– Utsjoella on ympärivuorokautinen VPK. Poliisilla on kerran kuukaudessa vastaanotto auki, muista heidän vierailuistaan ei paljoa mainosteta. Viime viikolla kävi tuuri kun jouduin olemaan heihin yhteydessä, poliisi oli paikalla. En vaan saanut heihin puhelimitse yhteyttä vaan vaihteessa kerrottiin ottamaan yhä uudelleen ja uudelleen yhteyttä, marssin suoraan heidän vastaanotolleen ja sain hyvää asiakaspalvelua. Itse toivoisin, että poliisi olisi useimmin paikkakunnalla, koskaan ei tiedä milloin tosissaan tulee tilanne kun toivoisi poliisin olevan lähellä.

DSC_4208 DSC_5708
Herättikö postaus teissä lisää kysymyksiä? Edelleen kysymyksiä saa lähettää joko blogin kommenttikenttään, Facebook-sivuille tai Instagram-tilille.

Monelle näin pohjoiseen muutto voi olla korkean kynnyksen takana. 52 päivää kaamosta voi pelottaa (tässä postaus siitä, miksi kaamos on ihan jees), mutta siinäkin on omat etunsa. Ei voi sanoa, etteikö meillä täällä olisi tekemistä, paljon saa itse suunnitella mutta loppupeleissä aika loppuu kesken jos kaiken tahtoo päästä kokemaan lyhyen vierailun aikana.

Toivottavasti vastasin kysymyksiinne kattavasti!

Mitä minä saan lasten kanssa ulkoilemisesta?

DSC_9407 DSC_9414Sehän on itsestäänselvää, mitä lapsi saa aikuisten kanssa ulkoilemisesta – yhdessäoloa, uuden oppimista, läheisyyttä, paremman mielen… Kaiken muun luonnossaliikkumisen hyötyjen lisäksi. Luonnossa lapsen motoriikka kehittyy aivan erilailla mitä sisätiloissa liikkuessa, leikit ovat liikunnallisia, raitis ulkoilma sekä piristää että väsyttää ja täten auttaa saamaan paremmat yöunet.

Jäin pohtimaan Ellin polun patikkamme jälkeen, mitä kaikkea aikuinen saakaan lasten kanssa ulkoilemisesta. Ensin mieleeni juolahti tiedon ja taidon jakaminen eteenpäin. Retkeily ja luonnossa liikkuminen ovat sellainen asia, jonka tahdon antaa perintönä lapsilleni. On tärkeää opettaa arvostamaan luontoa ja sen antimia, sekä selviytymään siellä asianmukaisesti. Tahdon, että vanhempina lapseni tietävät miten pukeutua säällä kuin säällä, kuinka nuotion saa tehtyä kosteallakin kelillä ja miten puukkoa sekä kirvestä käytetään turvallisesti.

Tiedon ja taidon eteenpäin jakaminen opettaa sekä minulle, että lapsilleni uusia asioita. Yhdessä tekeminen lähentää entisestään ja samalla opin uutta lapsista sekä heidän mieltymyksistään.

DSC_9419 DSC_9431
DSC_9443
Etenkin pienten lasten kanssa saa olla hyvin joustava tilanteessa kuin tilanteessa. Ulkoillessakin lapsen tarpeet menevät edelle ja tilanteet voivat olla itselle hyvinkin haastavia, jos vaikka kylmä sadekuuro iskee yhtäkkiä ja päälle täytyy saada peittävämpää vaatetta. Olisiko fiksuinta nakata ensin itselle sadeviitta päälle ja sitten lapselle? Vai ensin lapselle, jonka pukeminen voi viedä kauankin aikaa jolloin itse kastuu pahemmin kuin mitä lapsi kastuisi siinä ajassa kun pukee itselleen? Siinäpä vasta pulma.

Kolmevuotiaan kanssa pakostakin joutuu tutustumaan ruohonjuuritasoon. Pikkuinen löytää maasta kaikkea jännää, joka totta kai pitää esitellä vanhemmalle. Kuinkahan monet hienot kävyt (tai käpylät) olisivat jääneet näkemättä, jos taapero ei olisi ollut retkillä mukana? Yhdessä on tutkittu toukkien syömää puunrunkoa ja erilaisia kakkoja. Taapero myös löytää parhaimmat marjamätttäät.

Lapset ovat myös hyvin kekseliäitä käyttämään luonnonmateriaaleja leikeissään. Irtokepit toimivat miekkoina ja mörönkarkottimina, niistä saa rakennettua talvella myös hienoja aitauksia. Kukat toimivat ruokana ja sängyn patjoina kiville, jotka usein päätyvät leikeissä vauvoiksi.

Aikuisena unohdan välillä, että olen itsekin ollut lapsi ja valehtelematta viettänyt lähes kaiken vapaa-ajan kavereiden kanssa metsissä. Lasten kanssa retkeillessä sitä ikäänkuin palaa itsekin takaisin lapsuutensa ja saa ihan luvan kanssa uppoutua tutkimaan luontoa ja sen pienimpiäkin ihmeitä.

Vaikka retkeily pienten lasten kanssa voi olla uuvuttavaa, väsyminen ja jopa pienehkö hermojen kiristyminen on kaiken sen arvoista. Yhdessäolo ulkona antaa samaan aikaan liikuntaa, hyvän mielen sekä yhteisiä, hyviä muistoja. Ja joka kerran jälkeen tahtoo vain enemmän.

Onneksi luonnossa liikkuminen on osa suomalaista kulttuuria. Mikäpä olisikaan parempaa, kuin ilmainen yhteinen ajanviettopaikka koko perheelle?

 

Edullinen Trimm Spark- teltta

DSC_8520 DSC_8518Olen haaveillut jo pitkään kevyemmästä teltasta, joka mahdollistaisi pidempien vaellusten tekemisen yksin. Nykyisin käytössä ollut Jack Wolfskinin teltta painaa abouttiarallaa nelisen kiloa, eli aivan liikaa yhden kannettavaksi.

Selailin nettiä tuloksetta. 600-800 euron teltan osto ei tullut kuuloonkaan juuri opiskelut päättäneenä, joten uskoin teltan oston jäävän ensi kesään. J löysi yllättäen Vaeltajan kaupasta teltan, jonka hinta ei paljoa lompakkoa keventänyt.

Trimm merkkinä on minulle edelleen hieman tuntematon. 119 euron teltaksi suhtauduin ostokseen skeptisesti.

Plussaa se saa pienestä koostaan ja 2,6 kilon painosta. Teltta itsessään painaa vain kaksi kiloa, maakiilat 600 grammaa. Ne vaihtamalla kevyempiin teltasta saa entistä kevyemmän.
(Teltan säilytyspussiin paino on merkitty väärin)

DSC_9253 DSC_9254
DSC_9257
Kasaamiseen ei mene kauaa, kunhan ensin hahmottaa miten päin teltta kasataan. Teltan säilytyspussi on pieni ja kompakti, joten takaisin rullauksessa saa olla tarkkana että pötkö mahtuu pussiinsa kerralla.

Teltan sivuseinät saa rullattua ylös irroittamalla takaseinän tarran, jolloin siitä tulee ilmavampi näköalateltta. Sivujen hyttysverkot eivät ole tuulella haitanneet, mutta oviaukon verkosta kylmä ilma pääsee sisään. Teltan eteinen on lähes olematon, rinkalle täytyy ottaa mukaan jätesäkki/joku muu suoja, jotta sen saa teltan ulkopuolelle säilöön yöksi. Lähes 170 senttiselle rungolleni teltta on just sopivan pitkä.

DSC_9263
DSC_9266 DSC_9269
DSC_9271
Teltta on kahden hengen, mutta jo koiran kanssa tilasta meinaa olla pulaa. Kuten varmasti muissakin 1-2 hengen teltoista, teltan sisällä on hankala pukeutua eikä siellä mahdu kunnolla istumaan.

Telttakangas vaikuttaa kestävältä. Ulkonarut joutunee jossain vaiheessa uusimaan tai ompelemaan takaisin kiinni, jos käyttöä tulee paljon. Vedenpitävyys on 4000 mm kattokankaassa ja pohjassa 10 000mm. Niinä öinä, joina teltassa olen yöpynyt on satanut vettä ja teltta on kestänyt sateet hyvin. Teltta on parhaimmillaan kesän lämpimillä keleillä ilmastoinninsa takia.

DSC_9259
DSC_9260 DSC_9261
DSC_9273
Mielestäni teltta on hintansa väärti. Suunnitelmissani on edelleen ostaa tilavampi teltta, joten tämä on lähinnä väliaikaisratkaisu.  Itse tarvitsisin teltalta tilaa koiran takia, jotta sadekeleillä sen sisällä pystyisi pukeutumaan ja pakkaamaan, vaikka ympärillä pyörisikin ylimääräinen karvakasa. Vielä kiinnostaisi testata teltta kunnon tunturimyräkässä, pysyisikö se pystyssä kovimmillakin tuulilla?

Onko teillä kokemuksia Trimmin tuotteista?

Muokkaus 22.7.2019 – Telttaa en itse ottaisi avotunturiin viileällä kelillä, kylmä ilma pääsee liian herkästi virtaamaan teltan lävitse. Teltta soveltunee parhaiten kesän helteille. Kestää hyvin vesisateen.