Rauhoittumista & luonnosta nauttimista

DSC_7007 DSC_7009
DSC_7008
Viime keväänä jätin väliin jokavuotiset listaukset siitä, mitä tulevan kesän/talven aikana tahtoisin saada aikaan. Listaukset ovat olleet siinä mielessä mielenkiintoisia, että jälkikäteen olen päässyt fiilistelemään toteutuneita reissuja ja pohtimaan miksi osa jäi tekemättä.

Tänä talvena tahdon jatkaa paikoillaan oloa, jonka treenaamisen aloitin jo kesällä. Olen sellainen hätähousu, jolla harvemmin tulee oikeasti levättyä kesken retken. Olen alkanut ottamaan mukaani pientä evästä ja suunnitelmissani on hankkia kunnon reppu johon kasaan lyhyiden retkien tarpeellisimmat välineet valmiiksi. Kaapeistamme löytyykin jo jonkin verran säilyvää retkievästä, niiden lisäksi mukaan lähtee termari teevesineen.

Minulla on joulukuun ajan taukoa Rovaniemeltä ja koulun osalta tämä jakso on muutenkin rauhallisempi, joten toiveeni mukaan ehtisin enemmän retkeilemään tunturissa ennen kovia pakkasia. Revontulikuvausta aijon tehdä aiempaa enemmän, samoiten hiihtää erämaa-alueella ja keväämmällä lähtä läskipyöräilemään pidemmälle kelkkauria pitkin.

Aikeissani on myös laajentaa retkeilypaikkojen kartoituksen Nuorgam – Karigasniemi – akselille. Alkaakin jo olla aika uusien kohteiden esittelylle!

DSC_7012 DSC_7018
DSC_7020
Nämä kuvat olen ottanut jo viime isänpäivänä Ellinpolulta. Tarkoitus oli päivittää blogia jo viime viikon aikana, mutta nettiongelmien takia sivut hiljenivät viikoksi. Maanantaina onkin sitten luvassa juttua Utsjoen kirkkotuvista!

Kiitos kaikille kommentoijille erikseen! Vasta nyt kesken tämän postauksen kirjoittamisen satuin sohaisemaan ilmoitukset-nappulaa josta löytyi kaikki blogiini tulleet viestit. Pahoittelen, etten ole niihin aikaisemmin vastannut!

Kevättä rinkassa

DSC_4964 DSC_4967
Vietettiin tänään Pikku-J:n kanssa kahdenkeskeistä aikaa ulkoilemalla aurinkoisessa kevätsäässä. Mietin pääni puhki minne me kahdestaan päästäis helpoiten ja mieleeni juolahti oitis Ellinpolku! Kyseinen merkattu reitti on kesäaikaankin lapsiperheille sopiva sen helppokulkuisuuden ja luontonsa puolesta.

DSC_4976 DSC_4979
DSC_4981
Hieman jännitti lähtä lumikengin kulkemaan taapero rinkassa istuen, mutta yllätyin kulun helppoudesta. Meidän lapsenkantorinkka ei oikein sovi mun selälle vaikka kuinka ollaan sitä yritetty säätää (siinä on jopa Deuterin kanto-osa!) rinkan painopiste ei meinaa millään pysyä lantiolla.

Rinkan epätoivoisen asettelun lomassa aloitettiin retki Ellinpolun parkkipaikalta.

Tutkittiin lukuisia eläinten jättämiä jälkiä metsässä ja seurattiin osin lumeen peittynyttä lumikenkäuraa. Pikku-J ei paljoa kommentoinut reissun aikana, silloin tällöin vastaili ”joo” mun höpötyksiin.

DSC_4988 DSC_4990
DSC_4991
Näköalapaikalla poika alkoikin haluta jo takaisin autolle. Loin viimeiset katseet Ellinkuolpunaan ja lähdin kulkemaan kelkkauraa pitkin autolle päin. Pikku-J innostui retken loppuvaiheessa juttelemaan vähän enemmänkin ja höpötteli ummet ja lammet autoista ja kelkoista. Rinkasta hänet pois nostettuani en poikaa meinannut saada auton kyytiin ollenkaan, ulkoilu kun on vaan niin kivaa 😉

Oon kirjoitellut Ellinpolusta jo useammankin tekstin, mutta joka kerralla on todettava että tuolla pitäisi vierailla useamminkin! Ja etenkin lasten kanssa. Näköalapaikalta on 900m kodalle, jonka luona on hyvä nauttia eväät ja ihastella ohi virtaavaa Tenoa. Hyvällä tuurilla pääsee näkemään myös poroja! Hirviäkin kuolpunassa liikkuu jäljistä päätellen.

Hitsit että tekisi mieli yöpyä Ellinpolun läheisyydessä vielä tässä kevään aikana!

Lumikenkäreissu Ellinpolulle

DSC_4094 DSC_4095
Tänään lauantaina otin suunnan Ellinpolulle, yhteensä 3,8 kilometrin pituista virkistysreittiä kohti. Utsjoelle on luvattu sunnuntaihin saakka runsasta lumisadetta ja tien viertä kävellessäni vastatuuleen mietin, onkohan reissussa mitään järkeä.

Sää onneksi muuttui hetkessä paremmaksi laitettuani lumikengät jalkaan. Lähdin tarpomaan syvässä hangessa kohti näköalapaikkaa Ellinkuolpunalle jonne parkkipaikalta on matkaa 643 metrin verran.

DSC_4101 DSC_4118
Lähes heti taivaan avauduttua uusi lumipyry iski ja hakeuduin mäntymetsän syvyyksiin suojaan. Poikkesin hieman oikealta polulta, jota oli hankala hahmottaa paksun kinoksen alta ja päädyin näköalapaikan viereen.

Kauaa en viihtynyt aukealla paikalla vaan siirryin takaisin mäntymetsään kuvaamaan. Ellinpolulla kulkee talvisin matkailuyrittäjien ohjelmapalveluryhmiä ja hyvällä tuurilla paikalla on valmis lumikenkä- tai kelkkaura. Viime talvena Ellinpolulla taisi kulkea hiihtourakin.

DSC_4108 DSC_4096
Ellinpolku päättyy Tenon rantaan kodalle. Kodalla on hyvä nuotiopaikka ja sen pihapiiristä löytyy halkovarasto ja ulkokäymälä.

Lähdin kulkemaan omia jälkiäni pitkin takaisin parkkipaikkaa kohti – en viitsinyt laskeutua Kuolpunaan vaihtelevan sään takia. Tarpoessani yritin katsoa merkkejä paikalla viihtyvistä poroista ja hirvistä, tuloksetta.

Huomenna olisi myös tarkoitus käydä jossain joko läskipyöräilemässä tai lumikenkäilemässä, saa nähdä millainen keli on. Kelkalla en viitsi yksin lähteä samoilemaan runsaan lumisateen jälkeen kun tarkoitus olisi harjoitella umpisessa ajoa vasta ensi viikonloppuna.

Ellinpolusta juttua myös entisessä osoitteessa  ja Saamivillage- sivuilla.