Blogin nimi muuttui!

DSC_5849

Ei hätää, mikään muu kuin nimi ei tule muuttumaan blogissani! Kirjoitukset löytyvät edelleen saman osoitteen alta. Blogin Facebook- sivun tulen todennäköisesti poistamaan, kun en muista ylläpitää sitä. Instagramista blogin tilin löytää edelleen @adventurelandlapland.

Blogini nimi on mietityttänyt alusta lähtien. Muutettuani Rovaniemelle ryhdyin kirjoittamaan blogia luonto-ohjaajan koulutuksesta ja nimi Adventureland Lapland kuvasti tulevia seikkailuja. Nimi putkahti nopeasti mieleen ja jäi elämään hanakalasti lausuttavana, mieleen jäämättömänä. Välillä en ole edes kehdannut sanoa blogini nimeä ääneen, olen mielummin kirjoittanut sen ylös paperille.

Nyt, kun asun vakituisesti Lapissa ja retkeilemisestä on tullut ennemminkin elämäntapa, Lappia seikkailumaahan viittaava nimi ei tuntunut pitkään aikaan enää ajankohtaiselta. Tai relevantilta.

Nimi Erämaan vaeltajatar kuvastaa kasvuani etelästä Saamenmaalle muuttaneesta vaeltamista aloittelevasta nuoresta naisesta uskaliaammaksi vaeltajaksi. Keskellä vadelmapuskaa seisoskellessani nimi ”vaeltajatar” putkahti mieleeni ja innostuin täysillä! Nopean googlauksen jälkeen kävi ilmi, että nimi on käytössä erinäisillä keskustelufoorumeilla ja instagramissa joten lisäsin ”erämaan” etuliitteeksi. Erämaan vaeltajatar, that´s me. Liikun eniten Kaldoaivin ja Paistunturin erämaiden puolella, sekä muut Suomen erämaa-alueet ovat lähellä sydäntäni.

Vaeltajattaresta tulee mieleen valtiatar. Viikon alussa olin vielä vaeltamassa Urho Kekkosen kansallispuistossa (alan pian kirjoittamaan postauksia reissulta!) ja päädyin kulkemaan poluttoman metsän halki. Olin haljeta pelosta, poluilla näkyi jälkiä hirvistä, yhdestä männystä löysin hyvin vanhat karhun raapimajäljet. Selvittyäni neljän kilometrin jälkeen Anterinmukan mönkijäuralle fiilis oli kuin valtiattarella – olin jälleen ylittänyt itseni!

Toivottavasti nimenmuutos ei aiheuta hämmennystä.

Palailen pian vaelluspostausten kera!

Hukassa kesähelteissä

IMG_20210605_213644__01

Voi kuulostaa hieman hassulta, mutta olen aivan hukassa tämän yllättäen saapuneen kesän kanssa!

Jostain syystä tuntuu ettei kesästä ole saanut otetta. Viikon aikana olen ehtinyt yöpyä kotipihassa teltassa kahdesti, juhlistaa syntymäpäivää lettukestein, olen viimein päässyt iltalenkille lumesta vapautuneeseen luontoon ja laittanut pihakukkia – silti tuntuu ettei oikein osaa asennoitua kesään.

IMG_20210607_184207__01

Ei ole kuukauttakaan jäiden lähdöstä Tenojoesta ja vastahan me iloitsimme puihin ilmestyneistä silmuista. Vastahan tarvoin lumihangessa Skaidijärvelle yöksi!

Positiivista on, että kesä tuli aikaisin. Näin suuren joukon nuoria vaeltajia lähdössä matkaan, tuntui kutkuttavalta heidän puolestaan. Mikä seikkailu heitä odottaisikaan! Samalla kauhistelin vielä kosteita jänkiä, toivottavasti märät kengät eivät vie intoa.

IMG_20210607_152936__01

Samalla muistelin omaa ensimmäistä vaellusta riparilla, ei tuolloin osannut olettaakkaan mitä Lapin mystinen luonto kätkee sisäänsä. Kesällä luonto herää talven horroksesta ja näyttää kauneutensa monimutkaisimmat salat kukinnoin, uuden elämän luomisella ja parhaimman elinympäristön tarjoamalla, kunnes taas talven tullen luopuu loistostaan ja vaipuu uneen.

IMG_20210607_190631__01

Kesällä sisäinen suorittajani herää henkiin. Kesä on lyhyt ja vähäluminen, meinaa tulla kiire suorittaa kaikki mistä talven aikana haaveili! Lisääntyntynyt valon määrä antaa energiaa, onneksi työt haittaavat vapaa-ajan viettoa joten edes jokin asia pitää rytmin kunnossa lasten lisäksi.

IMG_20210605_162610__01

Pienen lapsen kanssa kesä on helpointa aikaa retkeilyn kannalta. Kaksivuotiaan kanssa on ihana opetella retkeilemään ja tuntemaan luontoa, kun isompi on jo hieman itsenäisempi seikkailija. Pienemmän kanssa alamme totuuttelemaan teltassa yöpymiseen ja poluilla tallusteluun kun esikoulun aloittava pääsee pidemmälle vaellukselle jossain vaiheessa kesää.

Heinäkuun alulle olen varannut aikaa lyhyemmälle vaellukselle. Pysyttelen Utsjoen kunnan rajojen sisäpuolella ja en oikein vieläkään ole varma mihin lähden. En ole vielä edes aloittanut kuivaamaan muonia. En tahtoisi kiirettä!

Minulla on kova kaipuu Urho Kekkosen kansallispuiston Suomujoen varrelle vaeltamaan. Vaikka viime kesänä itikat olivat haittana, tykästyin joen mutkaisiin uomiin ja maisemiin niin kovasti, että olen ajatellut keskittää jonkun vaelluksen kokonaan sille avotunturien sijaan.

IMG_20210605_162045__01

Näin meidän kesämme on alkanut. Vaikka olen hieman hukassa ja hämmentynyt äkkilähdöstä kesäpuuhiin, mielestäni ensimmäinen lämmin viikko on ollut täynnä upeita hetkiä.

Mitä vaellussuunnitelmia teillä on kesäksi? Moni on jo jakanut suunnitelmiaan blogin Instagram tilillä @adventurelandlapland ja kuulisin mielelläni lisää! On mukavaa vaihtaa kuulumisia ja saada uusia ideoita omille retkille.

Toivottavasti teidänkin kesä on alkanut yhtä mukavasti!

IMG_20210607_184605__01

Tekemistä leiriin – kuinka saada aika kulumaan yöretkillä

DSC_2758

Kun aloittelin yöpymään yksin luonnossa, ongelmanani oli paikoillaan viihtyminen. Tekemättömyys leirissä sai ajattelemaan liikaa ja tunsin oloni epämukavaksi hiljaisuudessa.

Nyt iltojen pimetessä ja lokakuun yöretken lähestyessä olen alkanut jännittämään miten ihmeessä saan ajan kulumaan leirissä, etten ala turhia pelkäämään kun mielikuvitus lähtee laukalle. Leirielämä on osa vaeltamista, pitkän päivän päätteeksi on helpottavaa päästä lepäämään turvallisen tuntuiseen telttaan ja puuhailemaan asioita joita ei välttämättä kotona tee.

Monesti käy tosin niin, ettei luppoaikaa jää ennen nukkumaanmenoa. Hiihtovaelluksellani olin iltaisin niin väsynyt, etten ruuanlaiton ja vesien sulattelun lisäksi jaksanut tai ehtinyt tehdä muuta kuin huolehtia puut seuraavalle aamulle valmiiksi.

DSC_3644
DSC_3522

Kyselin blogini instagramissa @adventurelandlapland mitä seuraajani puuhailevat leiriytyessään. Jaan nyt vinkkejänne ja lisään mukaan omiani!

  • lukeminen. Olen löytänyt kirjat uudelleen pelkän vaeltamisen ansiosta. Pyrin valitsemaan kirjan painon mukaan
  • sudokut, ristikot. Eivät paina paljoa ja vievät mukanaan
  • ruuanlaitto
  • seuraavalle päivälle polttopuiden halkominen itselle ja seuraaville yöpyjille, kiehisten veistely
  • puutyöt, lastan tai voiveitsen teko on helpommasta päästä, kokeilepa tehdä lusikka!
  • valokuvaus, pimeällä revontulien nappaaminen ruudulle voi olla yllättävänkin hankalaa jos ei ole perillä asetuksista…
  • autiotuvan tai muun kiinteän yöpymispaikan siistiminen, ikävää puuhaa jos sotkua on paljon, näin tuotat itsellesi ja muille iloa
  • leirialueen tutkiminen. Hetta- Pallaksella seurailin päästäisen elämää. Oli yllättävän mielenkiintoista kun ei ollut muutakaan puuhaa
  • kutimet ja lanka eivät paina paljoa
  • päiväkirjan kirjoittaminen, piirtäminen
  • seuraavan päivän reitin tarkempi selailu, kartan tutkiminen
  • venyttely, todella tärkeää seuraavaa päivää varten
  • uiminen, peseytyminen pidemmän kaavan mukaan vesistössä (huomioi, ettet välttämättä tarvitse pesuaineita!)
  • varustehuolto
  • kalastus, mikäli mahdollista ja sallittua
  • muiden vaeltajien kanssa kuulumisten vaihtaminen iltanuotiolla (tarvitset vain juttutuulella olevan henkilön)
DSC_2943
DSC_2939

Kun olen saanut leirielämään rutiinia ja mielekästä puuhaa, yöksi luontoon lähteminen on helpompaa ja osaan nauttia omasta rauhasta paremmin kuin muutama vuosi sitten. Pimeä on edelleen hankala kohdata, yöttömän yön Lapissa huhtikuusta lähtien olen saanut nauttia hämäristä tai täysin valoisista öistä jolloin ei ole tarvinut uhrata pelolle ajatustakaan.

Pitämällä itseni kiireisenä en jää paikoilleni mietiskelemään ja altistamaan itseäni mielen möröille.

Mitä sinä teet leirissä? Estääkö pimeän pelko yöpymästä luonnossa?

DSC_2795

Vinkit Utsjoelle lopppukesäksi ja ruska-ajalle

DSC_3210Vaelluspostausten välissä on mukava muistella menneiden kesän reissuja Utsjoen luonnossa. Blogini alusta on siinä mielessä hieman hankala, että postauksia on paljon (vuodesta 2017 lähtien lähes joka viikolle yksi) ja retkeilyvinkit jäävät tarinoiden jalkoihin.

Tähän postaukseen kokosin muutamia retkeilyvinkkejä Utsjoelta, joita ehtii soveltamaan vielä tämän kesän ja lähestyvän ruskan aikana. Toivottavasti näistä on hyötyä!

Yöreissu Kaldoaivin erämaahan

Kaldoaivin erämaa ruska-aikaan

Kaldoaivi on kaunis erämaa Utsjoen itäpuolella. Siellä kulkee maastosta hyvin erottuvia mönkijäuria, joita kannattaa hyödyntää vaelluksia suunniteltaessa. Kaldoaivin erämaata pystyy näkemään Utsjoen Ailigas- tunturilta ja Njallavárrilta (linkki karttapaikka.fi) sekä Skaidejávrilta Nuorgamissa.

DSC_3262 DSC_3257
Välimaan saamelaistila on oiva kohde lapsiperheille ja historiasta kiinnostuneille. Kesäisin Metsähallituksen huoltamalla tilalla vapaaehtoiset lammaspaimenet pitävät huolta paikalla laiduntavista lampaista.

Vetsikkojoen lähettyviltä löytyy Veahčabaktin putous, Veahčatnjunnis- tunturi ja itse Vetsijoki, jonka varrella kulkee mönkijäura jota kulkemalla pääsee näkemään komeat kuohut. Ura voi olla märkä, joten jalkaan kannattaa laittaa kumisaappaat.

Staloskáidi tuo vaihtelua tuttuihin polkuihin. Mönkijäuraa seuraamalla halki metsän pääsee avotunturiin. Mönkijäuran varrelta löytyy Staalon istuin ja suuri kivistaalo – suurempaa lohkaretta on hankala löytää lähialueelta.

DSC_3224 DSC_3219
Ruskamatkailijan kannattaa suunnata Utsjoen geologiselle polulle (linkki karttapaikka.fi) Geologisen polun varrelta pääsee retkeilyreitille, joka kulkee Johtalanvárrin ja Vuolleseavttet- tunturien yli.

Retkeilyreittiä kulkemalla länteen löytää Kuoppilasjärvelle ja sen autiotuvalle. Vaeltajalle reitti tarjoaa otolliset maisemat ruskakuvaukselle.

Mielenkiintoista nähdä millainen loppukesästä ja ruska- ajasta tulee tämän sateisen kesän päätteeksi. Säitä ajatellen etenkin sienten määrä verrattuna kuivaan viime kesään tulee olemaan runsaampi, toivottavasti myös marjat jaksavat kasvaa tälle syksylle.

Toivottavasti postauksistani on hyötyä!

Vähäsateisempaa syksyä lukijoilleni! Blogini kommentointi on auki, mutta jokin bugi on vaivannut kommentointia enkä näe kaikkia laittamianne kommentteja. Minulle voi laittaa viestiä Instagramissa käyttäjälle @adventurelandlapland ja olenkin hyvin kiitollinen teille kaikille jotka kommentoitte juttujani siellä :).