Kuvausprojekti kivistä, Suomen lohkareet ja tarinakivet- kirja

DSC_9163
Keväällä 2018 sain sähköpostia tietokirjailija- luontomatkailuoppaalta Tuomo Kesäläiseltä, jolta on ilmestynyt neljä aikaisempaa geologisia muodostelmia koskevaa kirjaa. Sain mielenkiintoisen tarjouksen kulkea Utsjoen luonnossa ja kuvata lohkareita uutta ”Suomen lohkareet ja tarinakivet”- kirjaa varten. Otin työn innoissani vastaan.

Tehtäväni oli kesän aikana kulkea koordinaattien avulla ja etsiä kiviä. Aikaisemmin kivet eivät olleet kiinnostaneet lainkaan, kulkiessani perheen ja erätoverin kanssa pitkin metsiä ja rinteitä mielenkiinto järkäleitä kohtaan syntyi ja jälkikäteen kirjaa lukemalla lohkareiden maailma on avautunut uudella tavalla.

poikakivi
staloskaidin is
Ehdottomasti mieleenpainuvimmat kivet olivat Seitalan seitakivi ja Staloskaidin Staalonistuin sekä kivistaalo. Seitalassa kävin Pikku-J:n kanssa  syksyllä, paikalle kuljettiin tiheän metsän halki ja suuren lohkareen luona vallitsi hiljaisuus ja omanlaisensa pyhän paikan tuntu.

Päättelin paikan edelleen olevan käytössä sinne jätettyjen lahjusten perusteella. Seitakivi itsessään herätti suurta arvostusta komean ulkomuotonsa ansiosta. Utsjoella on useampi seitakivi, osa piilossa ja osa hyvin näkyvillä. Jokaista niistä tulee kohdella arvostaen niiden historiallista merkitystä.

Staloskaidilla kävin Erätoverin kanssa ruskaretkellä. Staloskaidille vievä reitti on jyrkkä, muttei liian raskas. Itse kivistaalo ei näy reitille vaan se piti etsiä kauempaa rinteestä. Päivä oli aurinkoinen ja yhdessä iloitsimme komean kiven kohtaamista. Eipä tuotakaan olisi tullut koettua ilman tätä projektia. Staalon istuin oli kuin luotu taukopaikaksi ja itse Staalo seisoi ylväänä paikoillaan.

Kieltämättä näin jälkikäteen tulee usein mietittyä suuremmista kivistä mahtoivatko ne joskus olla jotain muutakin kuin pelkkiä kiviä… Etsimämme kivet saattoivat olla vaikka tasainen, pieni lohkare joen törmällä. Etsiminen oli hauska tapa viettää perheen keskeistä aikaa luonnossa.

kuninkaankiviTuomo Kesäläisen ja Aimo Kejosen kirjassa kerrotaan lohkareiden syntytavoista, termistöstä, lohkareiden merkityksestä harvinaisille kasveille ja jopa lohkareista ja avioliitosta. Kirja itsessään on hyvin tehty ja selkeä, kuvia kirjaan on kuvannut useampi henkilö.

Kirja avaa kivien mielenkiintoista maailmaa helposti lähestyttävällä tavalla. On uskomatonta kuinka suuria lohkareita Suomen luonto kätkee sisälleen, esimerkiksi Kärsämäen Pirunpesän korkeudeksi kerrotaan komeat 10 metriä!

Suosittelen kirjaa kaikenkarvaisille luontoihmisille, teillekin joita kivet eivät (vielä) kiinnosta. Täytyy jatkossa tutustua vastaavanlaisiin teoksiin ilman ennakkoluuloja, kun kerta luonnon möhkäleetkin osoittautuivat oikein mielenkiintoisiksi asioiksi.

Utsjoelta löytyviä kiviä kirjassa ovat seitojen lisäksi muisto- ja tapahtumalohkare sekä raja- että vahakivet – kategorioista löytyvät kivet.

  1. kuva Kivistaalo
  2. kuva Utsjoen poikakivi (ei löydy kirjasta)
  3. kuva Staalonistuin
  4. kuva Kuninkaankivi

Tämä blogiteksti ei ole kaupallinen yhteistyö.

 

Kirjaa myydään Salakirjat.net – sivustolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s